Suomessa arvostetaan tieteellistä näyttöä ja näyttöön perustuvaa lääketiedettä. Käytössä on myös julkaisujen luokittelu eri näyttötasoihin. Eniten maassamme arvostettu kategoria näyttää olevan koti- ja ulkomaiset hoitosuositukset. Varsinkin kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa niitä arvostetaan, vaikka Duodecimin mielestä ei ole mahdollista laatia kilpirauhassairauksista käypä hoito-suositusta tieteellisen näytön puuttuessa (tosin eräät endokrinologit ovat kivenkovaa väittäneet käypä hoito-suositusten olevan olemassa). Niinpä vedotaan ulkomaisiin suosituksiin. Niiden laatijoissa on huippuendokrinologeja, joiden omat tutkimukset ja artikkelit pitävät muitakin hoitoja kuin tyroksiinimonoterapiaa hyvinä ja turvallisina. Jostain syystä nämä tulokset ja mielipiteet eivät ole päässeet suosituksiin asti täysimääräisinä (Celi, Nygaard, Bianco…). Kumpiin siis pitäisi uskoa enemmän, näiden huippuendokrinologien tekemiin tutkimuksiin, vaiko hoitosuosituksiin?
Minnesotan yliopiston sivustolta löytyi luokittelitietoa:
https://hsl.lib.umn.edu/biomed/help/levels-evidence-and-grades-recommendations
Näyttöön perustuva terveydenhoito — Käytännön näytön tason ja suositusluokkien ohjeistus
Näytön tasohierarkia
IA | Satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten meta-analyyseista saatu näyttö |
IB | Vähintään yhdestä satunnaistetusta ja kontrolloidusta tutkimuksesta saatu näyttö |
IIA | Vähintään yhdestä kontrolloidusta tutkimuksesta ilman satunnaistamista saatu näyttö |
IIB | Vähintään yhdestä muunlaisesta kokeellisesta tutkimuksesta saatu näyttö. |
III | Ei-kokeellisista kuvailevista tutkimuksista, kuten vertailututkimuksista, korrelaatiotutkimuksista tai tapaustutkimuksista saatu näyttö. |
IV | Asiantuntijaraatien raporteista (hoitosuositukset) tai mielipiteistä tai arvovaltaisten auktoriteettien kliinisestä kokemustiedosta peräisin oleva näyttö. |
Suositusten arvot:
A Perustuu suoraan I-tason näyttöön |
B Perustuu suoraan II-tason näyttöön tai johdettu I-tason näytöstä |
C Perustuu suoraan III-tason näyttöön tai johdettu I- tai II-tason näytöstä johdetuista suosituksista |
D Perustuu suoraan IV-tason näyttöön tai johdettu I-, II- tai III-tason näytöstä johdetuista suosituksista. |
Entä jos suosituksia/lausuntoja laadittaessa mukaan otettuja julkaisuja ei olekaan luettu? Tai julkaisu on lähdeluettelossa, mutta siitä sanotaan ettei sitä löydetty?
Evidence Based Health Care — Practice guidelines levels of evidence and grades of recommendations used by the National Guideline Clearinghouse
Levels of Evidence:
IA Evidence from meta-analysis of randomized controlled trials IB Evidence from at least one randomized controlled trial IIA Evidence from at least one controlled study without randomization IIB Evidence from at least one other type of quasi-experimental study III Evidence from non-experimental descriptive studies, such as comparative studies, correlation studies, and case-control studies IV Evidence from expert committee reports or opinions or clinical experience of respected authorities, or both Grades of Recommendations:
A Directly based on Level I evidence B Directly based on Level II evidence or extrapolated recommendations from Level I evidence C Directly based on Level III evidence or extrapolated recommendations from Level I or II evidence D Directly based on Level IV evidence or extrapolated recommendations from Level I, II, or III evidence
”…julkaisu on lähdeluettelossa, mutta siitä sanotaan ettei sitä löydetty?”
Olenkohan minä ainoa jota pännii vallitseva a) tiedonpimittely tai ainakin b) tiedon löytämisen vaikeuttaminen?
a) Laajoja potilasjoukkoja koskevaa tietoa Suomessa on jemmattu vain terveydenhuollon ammattilaisten saataville. Mitä salaista niissä on?
b) Lähdeluettelot joskus ovat maallikkovihamielisesti varustettu julkaisujen nimillä ja sivunumeroilla, mutta nettlinkkiä ei suostuta antamaan
TykkääLiked by 1 henkilö
Tässä oli annettu jopa linkki, mutta väitettiin ettei sieltä löytynyt ko. NTI:tä koskevaa julkaisua. Asialla THL/FinOhta siis.
TykkääLiked by 1 henkilö
”…a recent study published in the 2009 Journal of American Medical Association studied the evidence supporting the practice guidelines and consensus statements published by the American College of Cardiology and the American Heart Association. It was found that only 11% of the recommendations, practice guidelines and consensus statements were based on quality evidence and over half were based on poor quality evidence that was little more than the panel’s opinion.” SURKEAA!
https://www.nahypothyroidism.org/why-doesnt-my-doctor-know-all-of-this/
TykkääTykkää
[…] https://hypotyreoosi.wordpress.com/2015/10/01/hoitosuositusten-nayton-taso/ […]
TykkääTykkää