Kansainvälinen kilpirauhastietoisuusviikko 25. – 31.5.

LEHDISTÖTIEDOTE

Maanantaina 25.5.2015 alkaa kansainvälinen kilpirauhastietoisuusviikko, jonka tarkoituksena on tuoda kilpirauhassairaudet paremmin ihmisten tietoisuuteen. 25.5.2015 on myös kansainvälinen kilpirauhaspäivä. Päivän voi huomioida mm. pitämällä sinistä huivia.

Diagnosoituja kilpirauhassairaita on Suomessa noin 300 000, mikä on yli 3-kertainen määrä kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Silti kilpirauhassairaudet ovat edelleen valitettavan huonosti tunnettuja. Lääkäreiden, jotka eivät ole perehtyneet riittävästi kilpirauhassairauksiin, on hankala hoitaa potilaita, joiden kilpirauhasarvot ovat ristiriitaiset kliinisen kuvan kanssa. Koska julkisella puolella on hankala päästä erikoislääkärille, moni potilas hakeutuu yksityisille lääkäreille. Yksityisellä puolellakin on hyvin vaihteleva osaamistaso. Se, että potilas onnistuu löytämään asiantuntevan lääkärin, joka osaa sekä huomioida potilaan oireet että määrätä riittävät laboratoriokokeet, ei auta, jos kyseisen lääkärin varauskirja on täynnä. Parhaille lääkäreille voi olla jopa vuoden pituinen jono tai he eivät ota lainkaan uusia potilaita.

Kilpirauhassairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa käytettävät laboratoriokokeet eivät ole kalliita. Hoitamattomat kilpirauhaspotilaat tulevat sen sijaan kalliiksi yhteiskunnalle. Kilpirauhashormonien puute tai epätasapaino vaikuttaa lähes kaikkiin elintoimintoihin ja tekee ihmisestä pahimmillaan täysin toiminta- ja työkyvyttömän. Kilpirauhashormonit ovat elintärkeitä.

Lääketieteen pyrkimyksenä tuntuu olevan löytää paras lääke jokaiseen vaivaan. Ongelma on siinä, että ihmiset ovat erilaisia eikä ole olemassakaan sellaista lääkettä, mikä sopisi kaikille. ”One size fits all” ei toimi. Kilpirauhassairauksia on myös monenlaisia; aina vika ei ole itse kilpirauhasessa.

Valvira on rajoittanut joidenkin lääkäreiden oikeuksia hoitaa potilaitaan lääkäreiden tehtyä toisistaan valituksia. Tähän mennessä Valvira on hävinnyt käymänsä taistelut hallinto-oikeudessa, mutta on valittanut päätöksistä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tilanne on johtanut siihen, että useimmat lääkärit eivät uskalla määrätä potilailleen mitään muuta kilpirauhaslääkitystä kuin tyroksiinia, jos sitäkään. Taistelussa kärsivät ilman hoitavaa lääkäriänsä jääneet potilaat sekä potilaat, joilta ei edes oteta asianmukaisia kilpirauhaskokeita lääkityksen tarpeen tai hoidon onnistumisen arvioimiseksi. T3:sta, joka on elintärkeä hormoni, on tullut kiistakapula. Riitelyn sijaan tulisi ryhtyä toimiin: jakaa tietoa ja antaa lisäkoulutusta. Se hyödyttäisi sekä lääkäreitä että potilaita.

Kilpirauhaspotilaat on mahdollista hoitaa hyvinvoiviksi yhdistämällä sopiva lääkitys ja opastus kilpirauhasen metaboliaa tukevasta ravitsemuksesta ja elintavoista. Kunnollisella hoidolla ehkäistään muita vakavia sairauksia ja mahdollistetaan normaali ja täysipainoinen elämä. Hoitamattomat kilpirauhassairaudet hankaloittavat raskaaksi tulemista ja voivat vaikuttaa raskauden kulkuun ja sikiön kehitykseen.

Potilaiden hädän ja toiveiden pohjalta on syntynyt uusi kilpirauhasyhdistys, Suomen kilpirauhaspotilaat. Yhdistys tekee vahvasti kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden (mm. Belgia, UK, USA, muut Pohjoismaat) potilasyhdistyksien kanssa tavoitteena saada parempaa hoitoa kaikille kilpirauhaspotilaille.

https://www.facebook.com/events/360327440829883/

Suomen kilpirauhaspotilaat -yhdistyksen hallitus