Hypotyreoosi-info

Etusivu » Search results for 'eläinperäiset'

Search Results for: eläinperäiset

Tyroksiinihoidosta lausuttua

Viime aikoina on näkynyt muutama kommentti tyroksiinimonoterapiasta.

Tri Malcolm Kendrickin blogissa:

 

I should mention here that I have been told that the RCP has been asked on numerous occasions to cite references to research/studies showing “overwhelming evidence supports the use of thyroxine (T4 alone)”, but to date, they have provided none. A Freedom of Information (FOI) request that the RCP provide such evidence – again met with no response. A request was made via the ‘Ask for Evidence’ website, run in association with ‘Sense About Science’ asking for evidence on the safety and efficacy of L-T4 as a treatment for hypothyroidism. This request was directed to the RCP who eventually responded stating “The RCP’s guidance is based on the opinion of an expert panel which was temporarily formed for this purpose. The evidence they used to form their individual opinions has not been collated and therefore the RCP cannot provide any evidence list”

(Brittilääkärien kokoama näyttö jäi tallentamatta, ja sen vuoksi Kuninkaallinen lääkärikollegio ei voi antaa listaa näytöstä, joka kiistattomasti osoittaa tyroksiinimonoterapian ylivoimaisuuden!)

British Medical Journalissa:

Johtopäätökset ovat erittäin mielenkiintoisia.

Treatment approach

All patients with primary hypothyroidism should be treated. The goal of treatment is reduction of symptoms and prevention of long-term complications. [1] [5] [12] Treatment is given upon establishing the diagnosis and is lifelong. Treatment is with levothyroxine. [B Evidence] There is no evidence that ’natural’ or pig thyroid extract provides clinically reliable therapy. [19]’

We found no direct information from RCTs about whether levothyroxine is better than no active treatment. There is consensus that treatment reduces symptoms.
Treating clinical (overt) hypothyroidism with thyroid hormone (levothyroxine) can lead to hyperthyroidism, reduction of bone mass in post-menopausal women, and increased risk of atrial fibrillation if the person is over-treated.Benefits and harms
Levothyroxine (L-thyroxine) versus placebo:We found no systematic review or RCTs comparing levothyroxine versus placebo in people with clinical hypothyroidism, although there is consensus that treatment improves symptoms. We found one systematic review that reported on adverse effects.(Emme löytäneet mitään suoraa tietoa satunnaistetuista kaksoissokkotutkimuksista, jotka osoittaisivat että levotyroksiini on parempi kuin hoitamatta jättäminen)

(Emme löytäneet mitään systemaattisia katsauksia tai satunnaistettuja kaksoissokkotutkimuksia, jotka vertaisivat levotyroksiinia plaseboon kliinisesti vajaatoimintaisille potilaille)

 

 

SECTION II. THERAPIES OTHER THAN
LEVOTHYROXINE ALONE
Thyroid Extracts
12. In adults requiring thyroid hormone
replacement treatment for primary hypothyroidism,
is treatment with thyroid extracts superior
to treatment with levothyroxine alone?
& RECOMMENDATION
We recommend that levothyroxine be considered as routine
care for patients with primary hypothyroidism, in
preference to use of thyroid extracts. Although there is
preliminary evidence from a short-duration study that
some patients may prefer treatment using thyroid extracts,
high-quality controlled long-term outcome data are lacking
to document superiority of this treatment compared to
levothyroxine therapy. Furthermore, there are potential
safety concerns related to the use of thyroid extracts, such
as the presence of supraphysiologic serum triiodothyronine
levels and a paucity of long-term safety outcome data.
Strong recommendation. Moderate quality evidence

Konsensus siis korvaa näissä hoitokäytäntöarvioissa laadukkaat kaksoissokkotutkimukset, jotka puuttuvat kokonaan tyroksiinimonoterapian kohdalta! Kun endokrinologit niin kovasti haluavat uskoa tyroksiinimonoterapiaan.

 

Puuttuva tutkimus on alkanut Yhdysvaltain armeijan puitteissa. Lyhyen, vuonna 2013 julkaistun pilottitutkimuksen perusteella on nyt tekeillä laajempi tutkimus, jossa verrataan tyroksiinimonoterapiaa, eläinperäisiä kilpirauhasvalmisteita ja synteettistä yhdistelmävalmistetta, jossa T4:ää eli tyroksiinia on 4 osaa ja T3:a eli liotyroniinia eli trijodityroniinia on 1 osa.

Mainokset

Potilaan kirje Mehiläiselle

Mm. Christer Sundqvistin kirjoituksesta, ja lukuisista potilaiden viesteistä vertaistukiryhmissä, on viime aikoina käynyt ilmi, että mm. Mehiläinen ja Terveystalo ovat siirtäneet muiden kilpirauhaslääkkeiden kuin tyroksiinin reseptioikeudet endokrinologeille ja sisätautilääkäreille. Tässä yksi esimerkki potilaan kyselystä. Hän ei ole saanut henkilökohtaista vastausta.

 

Koska MEHILÄINEN on tehnyt linjauksen, että vain endokrinologit saavat jatkossa kirjoittaa erityisluvallisiin kilpirauhaslääkkeisiin reseptit, on aika toimia suoraan.
Otin yhteyttä xx Mehiläisen potilasasiamieheen, joka pyysi kirjallista kyselyä, jotta hän voi laittaa asian vireille.
Otin asian heti tehtäväksi ja kirjoitin seuraavan kirjelmän:
”Hyvä Mehiläisen potilasasiamies,
Olen kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava 35-vuotias nainen. Olen käynyt Mehiläisessä hoidattamassa itseäni, koska julkiselta puolelta en saa tarvitsemaani hoitoa. Ennen Thyroxin-lääkitystä sairastin tietämättäni yli 10 vuotta vajaatoimintaa, jonka sain kuulla vasta käytettyäni vuoden Thyroxinia. Kokeet oli siis otettu julkisella puolella vuonna 2000 ja asia jätetty siihen. Tämän kymmenen vuoden kuluessa minua oli alettu hoitamaan mielialalääkkeillä.
Tilanne on siis se, että minulle kokeiltiin Thyroxinia, joka ei toiminut minulla ollenkaan halutulla tavalla. Päin vastoin, se vei minut vuodepotilaaksi aiheuttaen järjettömän väsymyksen (15 tuntia unta vuorokaudessa ei riittänyt), rytmihäiriöitä, erittäin pahoja muistiongelmia, lihasheikkoutta, mielialan laskua, veren alapaineen nousua ym. Koska Thyroxin ei toiminut, silloisten endokrinologien päätelmä oli, että olen masentunut. Joten käyttämäni Sepram-mielialalääke vaihdettiin ensin Voxraan, joka ei minulle käynyt ja siitä Venlafaxiniin, joka on erittäin vahva lääke. Tämä ei oireita vienyt yhtään pois, päin vastoin toi mukanaan uusia, mm. holtitonta hikoilua. Rytmihäiriöihin minulle määrättiin Orloc-beetasalpaajaa.
Etsittyäni tietoa sain selville, että kilpirauhasen vajaatoimintaan ON olemassa muitakin lääkkeitä. Etsin lääkärin joka näillä hoitaa ja sain yksityiseltä puolelta toiselta puolen Suomea reseptin Armour Thyroidiin. Kun olin tämän lääkityksen aloittanut, aloin toipumaan ihmeellistä vauhtia. Viiden viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta olin jo siinä kunnossa, että aloin etsiä itselleni työkokeilupaikkaa. Tässä vaiheessa olin ollut yli vuoden sairaslomalla, läheisteni huolehtiessa, että selviän päivästä toiseen.
Vaihto Thyroxinista Armour Thyroidiin tapahtuu vähitellen. Thyroxinin määrän laskiessa rytmihäiriöt, joita beetasalpaaja ei kokonaan ollut poistanut, vähenivät koko ajan. Thyroxinin jäätyä kokonaan pois pystyin jättämään myös beetasalpaajan tarpeettomana pois. Myös mielialalääkkeen määrän olen voinut laskea kolmasosaan entisestä. Tämänkin tulen lopettamaan tarpeettomana, mutta lopettaminen vaatii aikaa, koska lääke on niin vahva ja sillä on mittavat vieroitusoireet.
Armour Thyroidin saatuani oloni ja elämäni paranivat koko ajan huimaa vauhtia, siitä huolimatta, että Mehiläinen xx endokrinologi ja silloinen työterveyslääkärini olivat varmoja siitä, että eläinperäinen lääke vie minut hautaan.
Löysin xx:stä lääkärin, joka hoitaa näillä erityisluvallisilla valmisteilla potilaitaan. K.o. lääkäri ei suinkaan määrää automaattisesti näitä lääkkeitä, vaan kokeilee ensin kaikkensa Thyroxinin kanssa. Minulle tuli hyvin nopeasti luottamuksellinen suhde tähän lääkäriin ja luotin siihen, että hän saa minua hoitaa jatkossakin.
Nyt tilanne on se, että reseptini on uusimisen tarpeessa. Vanhalla en enää saa tarvitsemaani lääkettä, uutta en saa, koska Mehiläinen on tehnyt linjavedon, että vain endokrinologit saavat näitä erityisluvallisia valmisteita määrätä. Kuitenkaan xx Mehiläisen endokrinologiksi erikoistuva lääkäri ei suostu tätä lääkettä määräämään, väittäen jokaisen pillerin sisältävän eri määrän vaikuttavaa ainetta. Kuitenkaan koskaan lääkettä ei ole tämän asian takia jouduttu vetämään pois markkinoilta, toisin kuin Thyroxinia, josta useampikin erä on vedetty takaisin väärän vaikuttavan aineen määrän vuoksi. Eläinperäiset lääkkeet ovat myös mm. FDA:n turvallisuusluokituksen mukaan turvallisimmassa kategoriassa. Ja kaikkihan me tiedämme, kuinka herkästi U.S.A:ssa viedään lääkärit oikeuteen hoitovirhesyytteiden vuoksi. Lääkkeen on siis pakko olla hyvin turvallinen, muuten sitä ei Atlantin takana määrättäisi. Lääke on yleisesti käytössä myös hyvin monessa Euroopan maassa, täysin ongelmitta.
Kysyisinkin nyt, mitä teette sen asian eteen, että en jää heitteille? Asiaan tarvitsen pikaisen vastauksen, koska erityislupahakemus täytyy laittaa nopeasti vireille, jotta saan keskeytymättä tarvitsemaani lääkettä.
Mitään potilasturvallisuuteen tai lakiin perustuvaa syytä ei siihen ole, että näitä lääkkeitä saisi määrätä vain endokrinologit.
Tarvitsen todellakin pikaisen vastauksen tähän ja odotan teidän osoittavan minulle lääkärin, joka minulle uusii tarvitsemani Armour Thyroid -reseptin!!!

 

Nyt on kulunut yli kaksi viikkoa tämän kirjeen lähettämisestä. Potilasasiamies kertoi lähettävänsä kirjeen Mehiläisen lääketieteelliselle johtajalle. Vastausta ei ole kuulunut.

 

Muualla on nähty vastaus, ettei Mehiläinen ole tehnyt mitään valtakunnallista rajausta T3-lääkkeiden määräämisestä.

Moniko potilas ei saa apua tyroksiinista, osa 2

1. osa löytyy täältä.

Klikkaa kuvia suurentaaksesi niitä.

 

Johdanto

Lääkärit, ja varsinkin endokrinologit, ovat taipuvaisia hoitamaan kilpirauhasen vajaatoimintaa vain tyroksiinimonoterapialla. Uudet tutkimukset osoittavat, että moni potilas tarvitsee T4:n rinnalle T3-hormonia eli trijodityroniinia (kauppanimet Liothyronin ja Thybon, tai eläinperäiset yhdistelmälääkkeet Armour Thyroid ja Thyroid Erfa).

Tyroksiinimonoterapia ja yhdistelmäterapia/T3-monoterapia/eläinperäiset valmisteet ovat tällä hetkellä erittäin kiistanalainen asia. Siksi on nyt vaikea saada mitään hoitoa, olipa se tyroksiinia tai näitä muita lääkkeitä. Mutta tyroksiini on ylivoimaisesti yleisin lääke kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Vuonna 2013 maassamme oli noin 290 000 tyroksiinin käyttäjää, ja yhteensä noin 3200 muiden yllämainittujen valmisteiden käyttäjää. Lisäksi arvioidaan että parisen sataa tuhatta potilasta on kokonaan diagnosoimatta (aivan kuten 2-tyypin diabeetikoita).

Monet diagnoosin ja T4-lääkityksen saaneet potilaat, arviolta vähintään 12 – 15 %, valittavat edelleen vajaatoimintaoireita ja voivat huonosti, vaikka verikokeet olisivat viitteissä. Jäljellä on edelleen väsymystä, aivosumua, ylipainoa ja yleistä huonovointisuutta. Monet ovat myös tottuneet huonoon oloonsa, eivätkä valita. Tai he uskovat olon johtuvan jostakin muusta kuin lääkityksestä.

Tähän asti monet endokrinologit ja muut lääkärit ovat pitäneet tällaisia valituksia potilaan mielenterveysongelmina. He eivät halua epäillä lääkityksessä olevan vikaa. Onhan kyseessä helppo sairaus: ”nappi aamulla ja menoksi”. Näin lääkäreille opetetaan.

T4 on kuitenkin melko epäaktiivinen varastohormoni, jonka pitää muuntua eri puolilla kehoa aktiiviseksi T3:ksi. Mutta kuten jokaisessa prosessissa, tässäkin voi esiintyä eri syistä aiheutuvia häiriöitä. Dejodinaasientsyymit muuntavat T4:n T3:ksi poistamalla T4:stä yhden jodiatomin. Tämä muunto on elintärkeä, ja kehossa kiertävän vapaan T3:n määrä on olennainen ihmisen hyvinvoinnille. Itse säätöjärjestelmä on mutkikas.

Uudet tutkimukset

Tässä artikkelissa tarkastellaan pientä yksityiskohtaa tästä säätöjärjestelmästä. Tämä on tyypillistä tieteelliselle tutkimukselle; tieto kasvaa pienin askelin.

Chicagolaisen Rushin yliopiston lääketieteen keskuksen tutkimusryhmä, endokrinologi Antonio Biancon (hän on ollut mukana laatimassa uusia amerikkalaisia hoitosuosituksia) johdolla, julkaisi tammikuun 2015 alussa kaksi rinnakkaista tutkimusta. Toinen tutkimus on eläintutkimus, ja toinen tehtiin kuolleilla ihmisillä.

Eläintutkimukseen kuului rottien kilpirauhasten poisto. Kun tutkijat sen jälkeen yrittivät normalisoida hormonitasoja pelkällä levotyroksiinilla, he eivät onnistuneet siinä. Eläimet osoittivat kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita, erityisesti aivoissa, mikä voisi selittää sen, miksi eräät ihmiset valittavat älyllisen toiminnan puutteista tyroksiinihoidolla. Tutkijat pystyivät normalisoimaan kiertävän T3:n tasot ja parantamaan oireita T4 + T3-yhdistelmähoidolla.

Ihmistutkimus paljasti perinnöllistä vaihtelua kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla. Tutkijat arvioivat, että geenin Thr92Ala-D2 mutaatio on olemassa 12 – 36 %:lla väestöstä. Tämä yleinen mutaatio vaikeuttaa muuntoa T4:stä T3:ksi. Tutkijat havaitsivat negatiivisia muutoksia aivoissa niillä potilailla, joilla on vaikeuksia muuntaa T4 > T3. Sellaiset potilaat pitävät yleensä yhdistelmähoitoa parempana.

Ihmistutkimus tehtiin, koska tri Bianco halusi tietää, miksi tyroksiinimonoterapia toimii huonosti niin monilla potilailla. Tutkimukseen osallistui noin sata kuollutta ihmistä. Se menee niin syvälle geenitutkimuksen alueelle, että en kirjoita siitä sen enempää, kuin että muuttuneet D2-entsyymit ovat kertyneet Golgin laitteen alueelle, jossa niitä ei yleensä esiinny, ja ne voivat aiheuttaa dejodinaasitoiminnan häiriöiden lisäksi hermostoa rappeuttavia sairauksia, mm. Huntingtonin tautia ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

D2-mutaatio on hermostoa rappeuttavien sairauksien riskitekijä. Sairaudet saattavat pahentua kun nämä potilaat sairastuvat kilpirauhasen vajaatoimintaan, sanoo tri Bianco.

Tri Bianco jatkaa: ”Eräät muuttuneen D2:n aiheuttamat geenimuutokset osoittivat hapetusstressin olemassaolon. Onneksi hapetusstressiä neutraloivilla aineilla (antioksidanteilla) voidaan normalisoida näiden geenien ilmeneminen.
Tarvitaan vielä lisätutkimuksia samalla D2-mutaatiolla, jotta voidaan varmistaa, että osalla kilpirauhasen vajaatoimintapotilaista on yksi tai useampi riskitekijä alentuneeseen älylliseen toimintaan. Näyttää siltä, että potilaskohtaisesti räätälöity lääkitys on saavuttanut kilpirauhasen vajaatoiminnan ja saattaa varmistaa lääkityksen toimivuuden kaikilla potilailla.”

Suomessa on tutkittu hapetusstressiä hevosilla.

Hevosia on käytetty paljon antioksidanttien ja hapetusstressin tutkimiseen, koska hevosilla on korkea maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) (Kinnunen ym. 2009). Hevosilla on myös korkea aerobinen kapasiteetti ja ne harjoittelevat mielellään korkealla intensiteetillä (Tyler, Golland, Evans, Hodgson & Rose 1998, 391). Näin ollen hapetusstressin vaikutukset huomataan helpommin hevosilla kuin ihmisillä (Kinnunen ym. 2009).

Eläintutkimusryhmän pohdintaa

Täytyy ymmärtää kolme perustavanlaatuista asiaa, jotta voitaisiin ymmärtää kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoa:
1. Miksi T4-monoterapialla hoidetuilla, normaalin TSH:n omaavilla, T3 ei saavuta normaalitasoa?
2. Vaikuttavatko alhainen T3 ja mahdollinen korkea T4 kilpirauhashormonien signalointiin?
3. Voidaanko yhdistelmäterapialla T4 + T3 normalisoida kilpirauhastasapaino ja T3:sta riippuvat markkerit?

Vastatakseen näihin kysymyksiin, tutkijat mallinsivat eläinten tilanteen käyttämällä suurta määrää rottia, joilta oli poistettu kilpirauhanen ja joita oli 7 viikon ajan hoidettu T4-monoterapialla tai yhdistelmällä T4 + T3. Hypotalamuksen D2:n erot ubikitinaatiossa aiheuttavat D2:n aktiivisuuden laskun suhteessa T4:ään hypotalamuksen ja muun kehon ja aivojen välillä. Tämä selittää sen, miksi tyroksiinimonoterapia ei onnistu samanaikaisesti normalisoimaan sekä TSH:ta että T3:a. T3:n matala taso ja T4:n korkea taso rottien seerumissa johtavat metabolisiin vaikutuksiin, kuten sitkeään hyperkolesterolemiaan ja suhteellisen matalaan mitokondriopitoisuuteen maksassa ja luurankolihaksissa. Korkea T4-pitoisuus vähentää D2-aktiivisuutta keskushermoston eri osissa, mikä yhdistettynä alhaisiin seerumin T3-pitoisuuksiin johtaa paikalliseen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Ainoastaan yhdistelmäterapia T4 + T3 normalisoi täysin T3:sta riippuvat metaboliset markkerit ja geenien ilmenemisen. Nämä löydökset saattavat tukea yhdistelmäterapian käyttöä kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla, ja saattavat johtaa tarpeeseen kehittää parempia farmakologisia malleja T3:n määräämiselle ja suorittaa laadukkaita satunnaistettuja tutkimuksia ihmisillä.

Tuloksia

Seerumin kilpirauhastoimintakokeita rotilla, joilta oli poistettu kilpirauhanen, käyttäen eri kilpirauhashormonikorvaushoitoja
Placebo, verrokit = leikkaamattomat rotat, placebopelletit ihon alla
Placebo-Tx = leikatut rotat, placebopelletit ihon alla
T4-mono = leikatut rotat T4-monoterapialla, pelletit ihon alla
T4/T3 comb = leikatut rotat T4/T3-yhdistelmällä, pelletit ihon alla
T4/T3-comb inj. = leikatut rotat T4/T3-yhdistelmällä, T4 pelletteinä ihon alla, T3 ruiskeena kerran vuorokaudessa
Hormonipelletit olivat hitaasti liukenevia, joten hormoniannokset pysyivät vakiona.

Placebo-hoidetuilla eläimillä seerumin TSH nousi ja T4, T3 ja rT3 laskivat odotetusti, T4/T3-suhde laski verrattuna verrokkieläimiin. Samanaikaisesti T4-monoterapialla hoidetuilla eläimillä TSH oli normaali, mutta T4 oli korkeampi ja T3 matalampi verrattuna verrokkeihin. Tästä seuraa korkeampi T4/T3-suhde. Yhdistelmähoidetuilla pellettieläimillä sen sijaan seerumin TSH, T4, T3 ja T4/T3-suhde olivat samat kuin verrokeilla. On huomattava, että yhdistelmähoidetuilla, T3:n ruiskeena kerran vuorokaudessa saaneilla eläimillä TSH oli noin kaksinkertainen, T3 hieman alentunut ja seerumin T4/T3-suhde noussut suhteessa verrokkeihin. Seerumin käänteinen trijodityroniini rT3 normalisoitui kaikilla kilpirauhashormonihoidoilla.

Osittainen T4 > T3-muunto ja dejodinaasien D1 ja D2 osuudet seerumin T3-pitoisuuteen T4-monoterapialla hoidetuilla rotilla

Eri tavalla hoidettujen rottien kilpirauhasen toimintatestit osoittavat, että heikentynyt muunto T4 > T3 saattaa olla seerumin normaalin T3-pitoisuuden saavuttamista rajoittava tekijä. Tätä tutkittiin mittaamalla ensin kehon kokonaismuunto placeboverrokeilla ja T4-hoidetuilla rotilla T4-pitoisuuden funktiona.

de castro fig 1c

Verrokeilla muuntui noin 25 % T4:stä T3:ksi vuorokauden aikana. T4-monoterapiarotilla muuntui noin 20 %. Koska dejodinaasi D2:n toiminta estyy T4:n vaikutuksesta, tämän mukaan kohonnut seerumin T4-pitoisuus vähentää D2:n aikaansaamaa muuntoa.

Tämän hypoteesin testaamiseksi otimme perusverinäytteet niistä T4-rotista, joille annettiin sen jälkeen 2 mg propyylitiourasiilia (liikatoimintalääke joka estää D1:n toimintaa, PTU)/100 painogrammaa vuorokaudessa ja jotka tapettiin 48 tunnin kuluttua. Verrokeilla seerumin T3 laski PTU:n jälkeen noin 35 %, kun pudotus oli noin 60 % T4-monoterapialla hoidetuilla rotilla.

de castro fig 1d

 

Näistä luvuista voi päätellä että dejodinaasi D1:n vaikutus seerumin T3-pitoisuuteen on paljon suurempi ja D2:n vaikutus paljon pienempi T4-monoterapialla kuin verrokeilla. Tämä ero vaikutuksissa vahvistettiin mittaamalla D1:n ja D2:n aktiivisuus erikseen maksassa ja ruskeassa rasvakudoksessa. Maksan D1-aktiivisuus laski noin 10 % T4-monorotilla, ruskean rasvakudoksen D2-aktiivisuus laski noin 40 % samassa eläinjoukossa(todennäköisesti kohonneen T4-pitoisuuden vuoksi).

Seerumin kolesteroli- ja triglyseriditasot

Seerumin kolesterolia säädetään alaspäin T3:n avulla, minkä takia kolesterolitaso lähes kaksinkertaistui kilpirauhasleikatuilla placebo-Tx-rotilla. Kolesterolitaso laski T4-monoterapiarotilla, mutta ei yhtä alas kuin terveillä verrokeilla. Ainoastaan yhdistelmähoitoa T4/T3 saaneilla rotilla kolesteroliarvo oli samalla tasolla kuin terveillä verrokeilla. Mutta T4/T3-yhdistelmähoidetuilla, jotka saivat T3:n ruiskeena, kolesteroli pysyi koholla. Triglyseridit kohosivat myös placebo-Tx-rotilla, mutta ne laskivat kaikilla hoidoilla normaalille tasolle.

D2-aktiivisuus rottien isoaivojen kuorikerroksessa, hippokampuksessa ja hypotalamuksessa

On selvää, että T4-monoterapialla hoidetuilla rotilla on alhaisempi ruskean rasvakudoksen D2-aktiivisuus korkeamman seerumin T4-pitoisuuden vuoksi. Päteekö tämä myös aivojen D2-aktiivisuuteen? Jotta saataisiin selville, miten D2-aktiivisuus eri kudoksissa vastaa kilpirauhasen vajaatoimintaan ja jatkuvasti koholla olevaan T4:ään, mitattiin D2:n aktiivisuus isoaivojen kuorikerroksessa, hippokampuksessa ja hypotalamuksessa. Placebo-Tx-rottien isoaivojen kuorikerroksessa, hippokampuksessa ja ruskeassa rasvakudoksessa D2-aktiivisuus nousi 8 – 20-kertaiseksi. Hypotalamuksen D2-aktiivisuus reagoi huomattavasti vähemmän, ja nousi vain 18 %. T4-monoterapia laski huomattavasti D2-aktiivisuutta suurimmassa osassa aivoalueita ja ruskeaa rasvakudosta. Mitattu D2-aktiivisuus oli huomattavasti alempi kuin verrokeilla. Hypotalamuksen D2:n aktiivisuus muuttui jälleen vähemmän, se pysyi 9 % terveiden verrokkien aktiivisuustason yläpuolella. Molempien yhdistelmähoidettujen ryhmien D2-aktiivisuus oli verrokkien tasolla, kun taas hypotalamuksen D2-aktiivisuuteen kumpikaan hoito ei juuri vaikuttanut.

T4-hoito ei siis vaikuttanut hypotalamuksen D2-aktiivisuuteen.

Ainoastaan jatkuva, ihonalaisten pellettien avulla annettu yhdistelmähoito normalisoi kaikki kilpirauhastasapainon parametrit. Tämä tieto on raportoitu jo kahdesti aiemmin, mutta me osoitamme tässä että sama on voimassa T3:sta riippuville biologisille vaikutuksille. Tällä löydöllä voi olla tärkeitä hoidollisia vaikutuksia.

 

Uudet tutkimukset haastavat oppilauseen, jonka mukaan T4-altistuksesta johtuva alentunut D2-aktiivisuus kompensoituu lisääntyneellä raaka-aineen saatavuudella, mikä pitää ennallaan tai jopa lisää T3-tuotantoa. Vaikka tämä ajatus on looginen, se vaatii kokeita jokaiselle D2:ta ilmentävälle kudostyypille erikseen, koska koko kehon T3-tuotanto D2-reitin kautta vähenee kohonneen T4/T3-suhteen takia. Havaitsimme aiemmin että T3-tuotanto seuraa T4-pitoisuutta D2:ta ilmentävissä soluissa vain tiettyyn rajaan saakka. On olemassa taitepiste, jonka jälkeen edelleen kohonnut T4 vähentää D2-aktiivisuutta ja T3-tuotanto putoaa. Taitepisteen kohta T4-pitoisuudelle riippuu solutyypistä. Tämä johtuu ilmeisesti eroista D2:n ubikitinaatiosta.  Tämä ilmiö korostuu todennäköisesti aivoissa, koska siellä käynnistyy samanaikaisesti D3:n ilmeneminen, mikä kiihdyttää paikallista T3:n poistumista.

Tämä tutkimus selittää, miksi on vaikeaa normalisoida seerumin T3 rotilla, joilta on poistettu kilpirauhanen (ja todennäköisesti myös ihmisillä), pelkällä T4:n annoskoon suurentamisella. Samalla kuin T4:n annos nousee, ja seerumin T4-pitoisuus nousee, T3:a tuotetaan tehokkaammin hypotalamuksessa kuin muissa kudoksissa. Seurauksena eri kudosten ja hypotalamuksen T3-tuotannon erilaisuudesta TSH:n tuotanto normalisoituu ennen kuin T4-annos on noussut tarpeeksi T3:n normalisoimiseksi. Tämä selittää myös miksi TSH on yleensä viitteiden alapuolella kilpirauhasleikatuilla potilailla, joiden seerumin T3 on normalisoitunut nostamalla T4-annosta. Lisäksi aivojen ja mahdollisesti muiden kudosten erilaiset vasteet kohonneelle T4/T3-suhteelle saattavat selittää jäljelle jääneet ”vajaatoiminnan kaltaiset” oireet potilailla, joiden seerumin TSH on normaali.

Aiemmat rottakokeet ovat osoittaneet, että vain yhdistelmäterapia T4 + T3 normalisoi kaikki kilpirauhastoiminnan parametrit yhtä aikaa. Tässä tutkimuksessa laajensimme tutkimusalaa osoittamaan, että ei vain kilpirauhasen toimintakokeet, vaan myös kilpirauhashormoneista riippuvat biologiset parametrit vaativat vakaata T4- ja T3-hormonin annostelua. On huomattava, että T3:n anto ruiskeena kerran vuorokaudessa ei riittänyt parametrien normalisointiin. Tämän mukaan T3:sta riippuvat kudokset eivät mahdollisesti siedä seerumin T3-tasojen vaihteluja.

Koska näiden tutkimusten havainnot saattavat vaikuttaa huomattavasti kilpirauhasen vajaatoimintapotilaiden hoitomenetelmiin, tutkimukset tulee toistaa muiden tutkijaryhmien toimesta ja laajentaa koskemaan myös ihmisiä.

Vaikka näiden tulosten laajentaminen koskemaan myös ihmisiä on loogista, ja suuri osa kilpirauhasen tietämyksestä onkin peräisin jyrsijätutkimuksista, johtopäätökset täytyy tehdä erittäin suurta varovaisuutta noudattaen. Rotilla kilpirauhanen tuottaa noin 40 % päivittäisestä T3-tuotannosta, kun se ihmisillä on noin 20 %.

Johtopäätös

 

Tämä tutkimus paljasti ettei D2:n ubikitinaatio ole yhtenevää eri kudoksissa, ja että hypotalamuksen kyvyttömyys ohjata D2-ubikitinaatiota on keskeinen elementti TRH/TSH-takaisinkytkennän säätelyssä. Tämä sallii kiertävien kilpirauhashormonien toimimisen aivolisäkettä ohjaavan TRH:n säätösignaalina.

Välttämällä liian suurta  T4/T3-suhdetta käyttämällä hitaasti liukenevia, ihonalaisia T4 ja T3 sisältäviä pellettejä yhdistelmähoitona pystyttiin normalisoimaan kilpirauhashormoneista riippuvat biologiset parametrit aivoissa, maksassa ja luurankolihaksissa.

Uusi amerikkalaistutkimus vertaa tyroksiinia ja eläinperäisiä kilpirauhaslääkkeitä

Referoin tässä uutta amerikkalaistutkimusta
http://www.jscimedcentral.com/Endocrinology/endocrinology-2-1055.pdf

Research Article
Conversion to Armour Thyroid from Levothyroxine Improved Patient Satisfaction in the
Treatment of Hypothyroidism

Gary M. Pepper* and Paul Y. Casanova-Romero
Gary M. Pepper, Palm Beach Diabetes and Endocrinology Specialists, University of Miami “Leonard M. Miller” School of Medicine, USA

Tämä tutkimus ei ole perinteinen interventiotutkimus (sokkoutettu ja satunnaistettu lääkemuutos), vaan tähän on rekisteröity potilaiden kokemuksia. Siksi tutkimusjoukkokin on melko suuri, 450 henkeä.

450 consecutive patients being treated for hypothyroidism were screened. Of these, 154 had been switched from either generic or brand T4 replacement to AT for treatment of persistent symptoms of hypothyroidism. Patients undergoing treatment for thyroid cancer or on suppression therapy for nodular thyroid disease were excluded. Patients were instructed to have their blood sampled for thyroid function testing in the morning after taking their medication. After a minimum of 4 weeks on medication patients were asked to compare AT treatment versus T4-only treatment using a 5 point satisfaction rating scale. Results are reported as mean ± SD.

Tutkittiin 450 peräkkäistä potilasta, joita hoidettiin klinikalla kilpirauhasen vajaatoiminnan takia. Näistä 154 oli siirtynyt joko geneerisestä tai merkkityroksiinivalmisteesta eläinperäiseen Armour Thyroidiin jatkuvien vajaatoimintaoireiden vuoksi. Tutkimusjoukosta suljettiin pois sellaiset potilaat, joilla kilpirauhassyövän tai muun syyn takia oli laskettu TSH hyvin matalaksi. Potilaat ohjeistettiin käymään laboratoriossa aamulla lääkkeen oton jälkeen. Vähintään 4 viikon lääkityksen jälkeen potilaita pyydettiin vertaamaan Armour Thyroid-lääkitystä ja tyroksiinimonoterapiaa käyttämällä viiden pisteen tyytyväisyysasteikkoa. Tulokset raportoidaan keskiarvona ± standardipoikkeama.

On a 5 point Satisfaction Rating Scale with “5” indicative of the highest level of satisfaction, 117 (78.0%) patients gave a score of greater than “3” in preference for AT. Three patients treated with AT and one treated with LT4 reported adverse events, all minor. TSH was 1.30 ± 1.9 mIU/L and T3 1.81 ± 0.78 pmol/L on L-T4 monotherapy while TSH was 1.27 ± 2.2 mIU/L and T3 2.31 ± 1.33 pmol/L on AT (NS for TSH and p<0.003 for T3 ). T4 to T3 ratio on L-T4 monotherapy was 8.45 ± 3.7 while it was 4.70 ± 2.0 (p<0.001) on AT. There was no significant change in weight after switching to AT.

Viiden portaan tyytyväisyysasteikolla ”5” tarkoitti korkeinta tyytyväisyystasoa. Tällä asteikolla 117 potilasta (78,0 %) antoi vähintään 3 AT:n hyväksi. Kolme AT:lla hoidettua potilasta ja yksi tyroksiinilla hoidettu raportoivat lievistä sivuvaikutuksista. TSH oli 1,30 ± 1,9 mmol/l ja T3 1,81 ± 0,78 pmol/l Armour Thyroidilla. T4/T3 oli tyroksiinimonoterapialla 8,45 ± 3,7, kun se AT:lla oli 4,70 ± 2,0. Painon muutos lääkkeen vaihdon jälkeen ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Conclusion: AT treatment was preferred over LT4 replacement therapy by 78% of patients with hypothyroidism in the sub-group with persistent subjective complaints while on T4-only therapy. No serious adverse events were noted while on AT treatment including 30 subjects aged 65 yrs or older. AT could be a reasonable alternative choice for treating this sub-group of patients with hypothyroidism.

Päätelmä: Armour Thyroid-hoitoa piti parempana 78 % niistä vajaatoimintapotilaista, joilla oli jäljellä vajaatoimintaoireita tyroksiinimonoterapialla. Mitään vakavia sivuvaikutuksia ei havaittu AT-hoidolla, mukaanlukien 30 yli 65-vuotiasta potilasta. AT voi olla järkevä vaihtoehto tämän vajaatoimintapotilasryhmän hoitoon.

Pohdintaa:

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan D2-dejodinaasigeenin muunnoksen takia osa kilpirauhasen vajaatoimintapotilaista saattaa tarvita enemmän solujen sisäistä T3-hormonia kuin T4-monoterapia pystyy tuottamaan. Nämä yksilöt kokevat edelleen vajaatoimintaoireita, vaikka laboratoriokokeet ovat normaaleissa rajoissa. Panikerin mukaan 16 %:lla väestöstä on kyseinen genotyyppi. Tässä tutkimuksessa alaryhmässä oli 150 /450 potilasta, jotka eivät saaneet apua T4-monoterapiasta. Kyseessä saattaa olla T3:a tarvitsevan genotyypin tiivistymä.

On varoitettu eläinperäisten valmisteiden käytöstä senioreilla, vaikka asiasta ei ole julkaistu tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa oli 30 vähintään 65-vuotiasta potilasta, joita hoidettiin eläinperäisellä valmisteella ilman haittavaikuksia keskimäärin 2,87 ± 2,19 vuotta, vähintään 0,5 ja enintään 10 vuotta.

Hershman sanoi että eläinperäinen valmiste ei vaikuta sen vaarallisemmalta kuin synteettinen T4 + T3-yhdistelmä, ja molempia voidaan tarjota heille, joilta T4-monoterapia ei poista kaikkia vajaatoiminnan oireita. Tuloksemme voivat rohkaista lääkäreitä harkitsemaan eläinperäisiä kilpirauhasvalmisteita hyvänä vaihtoehtona.

Sidonnaisuudet: Tri Casanova-Romero on Sanofin puhujalistalla. Tri Pepperillä ei ole sidonnaisuuksia.

Tämä tutkimus julkistettiin American Thyroid Associationin 83. vuosikokouksessa lokakuussa 2013.

Suomalaisia kyselyjä eri lääkityksistä

Suomen Kilpirauhasliitto julkaisi kyselynsä tulokset. Valtaosa vastanneista piti T4 + T3-yhdistelmähoitoa parempana kuin T4-monoterapiaa.

Tutkimusta on selostettu täällä. Sain luvan kopioida.

Suomalaiset endokrinologit varoittelevat jatkuvasti T3:n vaaroista, erityisesti sydänoireista. Alla kuvakaappaus tutkimustuloksesta, jonka mukaan tyroksiinihoidossa olleilla on ollut huomattavan paljon enemmän sydänoireita kuin yhdistelmähoidossa olleilla. Lääkitys A on tyroksiini, B yhdistelmähoito.

sydänoireet T4 ja T4+T3

Kilpirauhasen vajaatoiminta ei oikeuta sairaslomiin. Moni käyttää jotain muuta sairausnimikettä kun ei jakseta tehdä töitä. Tyroksiini kuulemma auttaa aina. Alla näkyy miten auttaa.

työssä jaksaminen T4 ja T4+T3

Kyseessä on potilaille erittäin tärkeä asia. Taloudellisestikin. Kyky tehdä töitä on uhattuna, jos pitäydytään pelkässä tyroksiini-monoterapiassa. Potilaat nauretaan ulos vastaanotoilta, heille syötetään turhia kolesteroli-, masennus- ja sydänlääkkeitä… Erityisluvalliset lääkkeet ovat kalliita. Liothyronin on Kela-korvattava, laktoositon Thybon ei ole. Eläinperäiset lääkkeet ovat kaikkein kalleimpia, eikä niitä korvata.

Muissa maissa erityisluvallisetkin korvataan niin, että potilas saa lääkkeet ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan.

Aivan äskettäin tehtiin eräässä suuressa Facebookin vertaistukiryhmässä (> 7500 jäsentä) kyselyt tyroksiinihoidon ja muiden hoitojen tuloksista. Tulokset:

A. Tyroksiinimonoterapian tuloksellisuus, 241 vastausta:

Käytän pelkkää tyroksiinia ja voin paremmin kuin ennen lääkitystä 131
Käytän pelkkää tyroksiinia ja voin huonosti 80
Käytän pelkkää tyroksiinia ja annos on vielä hakusessa 16
Käytän pelkkää tyroksiinia enkä voi hyvin 10
Käytän pelkkää tyroksiinia ja voin erinomaisesti 3
Käytän pelkkää tyroksiinia ja voin hyvin 1

Näistä voi siis huonosti 37,3 %

B. Muun kuin tyroksiinimonoterapian tuloksellisuus, 23 vastausta:

Käytän eläinperäistä ja voin hyvin 10
Käytän eläinperäistä ja tyroksiinia ja voin hyvin 1

Käytän synteettistä yhdistelmää T4 + T3 ja voin hyvin 6
Käytän T3-monoterapiaa ja voin hyvin 1
Käytän synteettistä yhdistelmää ja aivoni toimivat, mutta keho ei vielä 1
Käytän synteettistä yhdistelmää ja voin kohtalaisesti 2

Käytän T3-monoterapiaa ja voin huonosti. Tyroksiinilla voin vielä huonommin 1
Käytän synteettistä yhdistelmää enkä voi hyvin 1

Näistä voi hyvin 19 kpl eli 83 % ja kohtalaisesti 9 %.

Voivatko suomalaiset potilaat olla näin väärässä?

Oppiriidan yhteenveto

Valvira on sotkeutunut lääkärien väliseen oppiriitaan. Sillä ei ole siihen oikeutta.

Helsingin hallinto-oikeus päätti 14.01.2014 äänin 3 – 0, että Valvira toimi väärin ensimmäisen lääkärin kohdalla, jolta Valvira poisti määräaikaisesti oikeuden hoitaa kaikkia endokrinologiasia sairauksia. Valvira valitti helmikuun alussa 2014 Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ainakin kaksi muuta juttua on käynnissä, toinen Hämeenlinnan ja toinen Vaasan hallinto-oikeudessa.

Mitkä ovat hoitonäkemyksen perusteet, joita endokrinologiyhdistys sanoo käypä hoito- suosituksiksi, vaikka Duodecim jälleen vuonna 2013 kieltäytyi sellaisia laatimasta? 

1. Levotyroksiini-monoterapialla ei ole tieteellistä perustaa

Hypotyreoosi, kilpirauhasen vajaatoiminta, hoidetaan levotyroksiinilla, eikä ole olemassa systemaattisia tutkimuksia jotka arvioivat tämän hoidon tehoa.

Kirjoittaja on Herlevin sairaalan endokrinologian ylilääkäri Birte Nygaard.

 

2. Muutkin kilpirauhaslääkkeet ovat täysin turvallisia

Levotyroksiini on samassa turvallisuusluokassa edellä mainittujen kanssa, eli tyroksiini, liotyroniini ja eläinperäiset lääkkeet ovat yhtä turvallisia käytettäväksi raskausaikana!

3. FDA on julkaissut hoitosuosituksen T3-monoterapiasta

4. FDA on julkaissut suosituksen eläinperäisten kilpirauhasvalmisteiden käytölle

 

Mikä tässä on ongelma? Miksei Lääkäriliitto kutsu barrikaadien eri puolilla olevia lääkäreitä keskustelemaan?

Miksei potilaille anneta mahdollisuutta käyttää heille parhaiten sopivia hormoneja? Missä muussa sairaudessa on käytössä vain yksi lääke?

 

 

Valvira ja Yhdysvaltain lääkevirasto, osa 2

Armour Thyroid on kilpirauhasen vajaatoimintaan käytetty eläinperäinen valmiste. Se valmistetaan USP-luokan (Yhdysvaltain farmakopea) raaka-aineesta, eli hormonipitoisuus on tarkoin vakioitu. Suomen markkinoilla on myös erityisluvallisena myynnissä kanadalainen Thyroid Erfa.

Eläinperäiset kilpirauhasvalmisteet olivat ensimmäiset kilpirauhasen vajaatoimintaan käytetyt lääkkeet. Ne olivat ainoana käytössä noin vuosina 1880 – 1956, jolloin synteettinen T3 tuli Yhdysvaltain markkinoille.

Sian kilpirauhanen erittää samoja hormoneja kuin ihmisen. T3-hormonia on suhteessa hieman enemmän kuin ihmisen kilpirauhanen erittää. Mutta ihminenhän muuntaa 80 % T3-hormonista dejodinaasien avulla, mikäli niissä ei ole vikaa.

Toinen Valviralta varoituksen saanut lääkäri sai varoituksen eläinperäisten kilpirauhasvalmisteiden käyttämisestä.

Eduskunnan kirjallinen kysymys T3-valmisteiden ja eläinperäisten saatavuudesta potilaille.

 

Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikevirasto FDA kirjoittaa seuraavasti:

Armour Thyroid Dosage and Administration
The dosage of thyroid hormones is determined by the indication and must in every case be individualized according to patient response and laboratory findings.
….
Hypothyroidism

Therapy is usually instituted using low doses, with increments which depend on the cardiovascular status of the patient. The usual starting dose is 30 mg Armour Thyroid, with increments of 15 mg every 2 to 3 weeks. A lower starting dosage, 15 mg/day, is recommended in patients with long-standing myxedema, particularly if cardiovascular impairment is suspected, in which case extreme caution is recommended. The appearance of angina is an indication for a reduction in dosage. Most patients require 60 to 120 mg/day. Failure to respond to doses of 180 mg suggests lack of compliance or malabsorption. Maintenance dosages 60 to 120 mg/day usually result in normal serum T4 and T3 levels. Adequate therapy usually results in normal TSH and T4 levels after 2 to 3 weeks of therapy.

……

Pediatric Dosage

Pediatric dosage should follow the recommendations summarized in Table 1. In infants with congenital hypothyroidism, therapy with full doses should be instituted as soon as the diagnosis has been made.

Table 1: Recommended Pediatric Dosage for Congenital Hypothyroidism
Age        Dose per day    Daily dose per kg of body weight

0-6 mos   15-30 mg               4.8-6 mg
6-12 mos 30-45 mg               3.6-4.8 mg
1-5 yrs     45-60 mg               3-3.6 mg
6-12 yrs   60-90 mg              2.4-3 mg
Over 12 yrs Over 90 mg      1.2-1.8 mg

 

 

Toisen potilaan kirje viranomaisille

On olemassa muitakin, jotka ovat huolissaan kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon mallista. Julkaisen nyt toisenkin potilaan kirjeen viranomaisille. Tässä tapauksessa on kyse eläinperäisen lääkkeen saannin vaikeutumisesta.

Tanskassa Terveys- ja lääkevirasto vastaa maamme Säteilyturvakeskusta, Fimeaa ja Valviraa. Täällä on englanninkielinen kuvaus.

Tanskassa Glostrupin apteekki on valmistanut eläinperäistä kilpirauhaslääkettä, Thyreoidia. Viranomaiset ovat viime aikoina yrittäneet lopettaa valmistuksen vaatimalla apteekkarilta ja lääkäreiltä erityislupien hakemista. Tanskalaispotilaat ovat hyödyntäneet mahdollisuutta hankkia täysin laillisesti reseptilääkkeitä EU:n sisältä, lähinnä Hampurin apteekista.

Tanskassa T3-valmisteista 5 µg tabletit ovat tavallisia reseptilääkkeitä, 20 µg tabletit ovat erityisluvallisia.

 

 

Kilpirauhaspotilas Dorte Skov Olesenin kirje Terveys- ja lääkevirastolle

Kirjoitan, koska olen erittäin huolestuneena seurannut monien kilpirauhaspotilaiden olosuhteita. En ymmärrä yleisesti käytössä olevan hoidon vaihtoehdottomuutta, koska olen itse kokenut omassa kehossani miltä tuntuu, kun ei saa oikeaa hoitoa.

Hoidon pitää toimia monella tavalla, ja tietenkin lääkärien pitää seurata sitä.
Miksi lääkärit eivät tutki, paraneeko potilas fyysisesti, tai kysy potilaalta ovatko oireet vähentyneet tai poistuneet?

Mikseivät potilaat saa valita hoitotapaa, tai tietoja sairaudesta?

Miten Terveys- ja lääkevirasto varmistaa että potilaat saavat sellaisen lääkityksen joka auttaa?

Nyt tuhannet potilaat eivät saa apua vakiohoidosta, T4-monoterapiasta. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalla voi olla monenlaisia oireita, ja jos hoidon tavoitteena on oireiden poistuminen, niin pitää myös varmistaa että näin tapahtuu.

Liian moni lääkäri vain noudattaa hoidon vakiomenettelyä, ja mikäli se ei toimi tai potilas saa sivuvaikutuksia tai lisää oireita hoidon aloituksen jälkeen, niin lääkärit sanovat että lukemat ovat hienoja, kaikki on hyvin. Kun potilas ei voikaan hyvin, mutta hänen arvonsa ovat viitteissä, niin on hyvin vaikea löytää lääkäriä joka haluaa auttaa, ja liian moni lääkäri ei halua kuullakaan potilaan edelleen jatkuvista vajaatoiminnan oireista.

Liian usein potilaan on pakko etsiä muita vaihtoehtoja, kun lääkäri ei halua ottaa kantaa lääkkeen puutteelliseen vaikutukseen tai sen sivuvaikutuksiin.

Vajaatoimintapotilailla ON OLTAVA vaihtoehtoja siltä varalta, ettei vakiolääkitys auta. Ellei heillä ole niitä, on suuri riski että he päätyvät ennenaikaiselle eläkkeelle tai osa-aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhdistelmälle.

Joiltakin vajaatoimintapotilailta poistetaan kilpirauhanen. Endokrinologit käskevät heidän hakea työkyvyttömyyseläkettä sen sijaan, että he saisivat kokeilla eläinperäistä kilpirauhasvalmistetta, joka on alkuperäinen lääke jota on käytetty yli sadan vuoden ajan. Potilaalle on tärkeintä että oireet häviävät, mutta endokrinologien asenne alkuperäislääkettä kohtaan on tässä valtava este, niin suuri että heidän hoitotapansa tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä, koska he mieluummin haukkuvat potilaan kuin hyväksyvät hänen lääkevalintansa. Epäammattimaisilla lausahduksilla erittäin sairaille ihmisille ei ole mitään rajaa, vaikka puolustukseksi sanotaankin etteivät endokrinologit ole vajaatoiminnan asiantuntijoita, vaan diabeteksen. Mene ja tiedä.

Tällä hetkellä potilaalle tarjotaan T4-monoterapian toimimattomuuden sattuessa nesteenpoistolääkkeitä, kipulääkkeitä, kutinaa lievittäviä lääkkeitä, silmätippoja, migreenilääkkeitä, diabeteslääkkeitä, kolesterolilääkkeitä ja muita lääkkeitä joita ei tarvita kun käytössä on toimiva lääkitys. Lääkärit ohjaavat fysioterapeutille lihasjäykkyyden vuoksi, mutta tämä ei auta, mikäli on määrätty lääkettä joka jäykistää lihakset.

Tietääkö Terveys- ja lääkevirasto, mitä kaikkia sairauksia voi saada, mikäli lääke ei toimi?

Tietääkö Terveys- ja lääkevirasto, miten lääkärit/endokrinologit torjuvat potilaita jotka käyttävät eläinperäisiä lääkkeitä, miten he eivät halua hoitaa tai tutkia heitä, ja miten ylimielisesti ja vihaisesti he kohtaavat sairaan potilasparan, joka ei koskaan ole saanut toimivaa hoitoa?

Terveys- ja lääkevirasto voi velvoittaa lääkärit auttamaan potilaita, määräämällä toista lääkettä, vaikka se vaatisi erityisluvan.
Saksassa on monta vaihtoehtoa, joita myös tanskalaiset potilaat voivat käyttää. Siellä on monentyyppisiä lääkkeitä, jotka sisältävät muutakin kuin T4:ää. Tanskassa hoidetaan noin 100 000 vajaatoimintapotilasta, mutta tutkimukset osoittavat että sairaita on paljon enemmän.

Näkemykseni mukaan lääkärit ovat erittäin haluttomia auttamaan vajaatoimintapotilaita, jos hoito ei ole auttanut. Tällä on näille potilaille vakavat seuraukset, koska vajaatoiminta vaikuttaa koko kehoon.

Meidän pitää tietysti voida luottaa lääkäreihin, mutta siihen on pitkä matka, mikäli Terveys- ja lääkevirasto ei puutu asiaan lääkäreiden yläpuolella. Näyttää siltä, että elämä halutaan tehdä todella vaikeaksi sellaisille potilaille, jotka eivät siedä käytössä olevia T4-valmisteita, ja jotka ovat hankkineet eläinperäisen kilpirauhasvalmisteen Glostrupin apteekista. Apteekkari taistelee viranomaisten kanssa oikeudesta saada jatkossa toimittaa lääkettä niille n. 700 potilaalle, jotka ovat usein itse löytäneet toimivan lääkkeen itselleen. En tiedä vielä, miten viranomaiset tulevat onnistumaan pyrkimyksessään lopettaa Thyreoidin (tanskalainen eläinperäinen kilpirauhasvalmiste) tuotanto. Toivottavasti Terveys- ja lääkevirasto on tässä asiassa viisas.

Mikäli lääkäri huomaa kilpirauhasen vajaatoimintapotilaan silmien olevan punaiset ja turvonneet T4-lääkkeen käytön jälkeen, niin vakiovastaus on että potilaan pitää vain elää ongelman kanssa ja ostaa silmätippoja. Mikäli kasvot ovat turvonneet, sanoo lääkäri ettei voi auttaa, näkemiin, arvosi ovat hienot, ota jotain nestettä poistavaa. Monet ovat tarinat. Tyroksiini annetaan potilaalle huomautuksella, että se on ainoa lääke ilman sivuvaikutuksia.

Nykyinen hoitotapa johtaa siihen, että melko helposti tuotetaan sairaita ihmisiä, joista liian moni jää invalidiksi. Minä ja tuhannet muut potilaat, maksamme epäinhimillisen korkean hinnan endokrinologien ja lääkärien antaman hyvän hoidon puuttumisesta. Lääkärit sanovat usein ”vajaatoiminnasta on niin monta mielipidettä, että en kerta kaikkiaan halua perehtyä siihen”.

Tämä on täysin laiminlyöty alue. Minulle on täysi arvoitus, miten tästä on tullut niin suuri ongelma. Meidän on jo aika saada selkeä diagnoosi sairaudesta kun se osuu kohdalle, mutta lääkärit eivät siis kerro riskeistä. Miksi emme saa tietää mikä tämä sairaus on oikeasti, ja mitä siitä seuraa jos hoito ei tehoa. On outoa, että lääkärit yrittävät välttää puhumista sairaudesta potilaan kanssa, sillä näin monet potilaat kokevat, mutta meillä on tarve tietoon niin lääkkeestä kuin eri vaihtoehdoista, sekä riskeistä. Lääkärit tietävät varmasti että sellaisia on.

Kukaan ei tiedä, moniko potilas ei saa apua T4-lääkkeistä. Endokrinologit ja lääkäritkään eivät tiedä, koska he eivät seuraa potilaiden paranemista vakiolääkityksellä, eivätkä he kysy potilailta oireista. Heillä on vain suuri toive, että T4-monoterapia riittää. Ja kuten IRF kirjoittaa, niin ei ole olemassa todisteita T4-monoterapian vaikuttavuudesta. Endokrinologit väittävät että alkuperäinen lääke ei kerta kaikkiaan kelpaa, ja monet näiden endokrinologien väitteistä eivät kestä tarkastelua, koska niille ei ole mitään perusteita. Tästä seuraa, että sairaita mieluummin pidetään sairaina, kuin annetaan heille ammatillista apua. Potilaalla ei ole mahdollisuutta kieltäytyä hoidosta, vaikka siihen on lain mukaan oikeus, koska hoitamaton vajaatoiminta on erittäin vaarallinen keholle ja aivoille, ja pitkälle edenneenä se johtaa koomaan. Sain itse kuulla että tulisin menemään koomaan ilman hoitoa, ja sain vain tyroksiinia, josta tulin sairaaksi. Minun oli pakko lopettaa tyroksiinihoito. Lääkärit eivät olleet monien käyntieni aikana suostuneet tutkimaan vaivojeni varsinaista syytä. En saanut lääkäreiltä apua, kun yhtäkkiä sain voimakkaan reaktion, kuin olisin ottanut myrkkyä, joten mikäli haluaisin voida paremmin, minun olisi pakko kokeilla jotain muuta.

Luen usein hienoja kuvauksia kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta, mutta tuhannet ihmiset joista tiedän, kertovat kerta toisensa jälkeen, että todellisuudessa kaikki on toisin.

Ne onnelliset jotka saavat eläinperäistä lääkettä, ja kertovat paranemisesta ja tyytyväisyydestä, kokevat etteivät endokrinologit halua kuullakaan hyvistä kokemuksista.

En toivo vastausta, joka vain ohjaa Tanskan kilpirauhasliittoon, sillä liitto ei virallisesti tue eläinperäisten käyttöä, vaikka he varmaan haluaisivat. Mutta koska he tekevät yhteistyötä eläinperäisiin kielteisesti suhtautuvien endokrinologien kanssa, he eivät virallisesti voi auttaa potilaita eläinperäisten käytössä.

Odotan että Terveys- ja lääkevirasto on halukas avaamaan mahdollisuuden muunkinlaiselle hoidolle kuin T4-monoterapia, muuten emme pääse eteenpäin. On välttämätöntä antaa lääkäreille ja endokrinologeille tieto, että sellaisille potilaille, joille T4 ei auta, voidaan määrätä muitakin kilpirauhashormonivalmisteita. Monet uskovat että lääkärit tietenkin haluavat auttaa, mutta potilaat havaitsevat jotain aivan muuta, eli että lääkäri ei halua tarjota mitään muuta, koska hoitolinjaukset ovat niin ahtaat. Tiedän että joissain paikoissa tarjotaan T3-lääkettä, mutta lääkärit/endokrinologit eivät ole kovinkaan halukkaita sen määräämiseen.

Toivoisin lääkäreiltä näissä asioissa tervettä järkeä. Aluksi voitaisiin palauttaa tanskalainen eläinperäinen valmiste Thyreoid takaisin vakiolääkeluetteloon, koska se on alkuperäinen lääke. Sitä on muuten käytetty toistasataa vuotta. Lääkärit voisivat päästä erityisluvan hakemisesta. Mutta Terveys- ja lääkevirasto onkin tiukentanut ohjeita ja lisännyt lääkärien työmäärää.

Tiedän että Terveys- ja lääkevirastossa tunnetaan alan suuret ongelmat, mutta siitä huolimatta on hyvin vaikea katsella potilaiden suuria vaikeuksia saada elintärkeää apua. Vuosien väärää hoitoa ei oteta viralliseen tarkasteluun, ja potilaiden on itse maksettava kunnollisesta hoidosta julkisen terveydenhuollon ulkopuolella. Suurimmalla osalla potilaista ei ole siihen varaakaan, koska aiempi väärä hoito on aiheuttanut tulojen huomattavan pienenemisen.

Oletan että Terveys- ja lääkevirastossa tunnetaan uusin tutkimustieto. Endokrinologi Nils Knudsen kirjoittaa Helse-lehdessä että kaikkia voidaan auttaa, myös heitä jotka eivät siedä T4-lääkkeitä, ja siinä yhteydessä hän mainitsee eläinperäiset kilpirauhasvalmisteet yhtenä mahdollisuutena. Mutta valitettavasti endokrinologien näkemykset vaihtelevat suuresti, ja nähtävästi heidän mielipiteensä ovat tärkeämpiä kuin potilaan paraneminen.

Ystävällisin terveisin,
Dorte Skov Olesen
(väärin hoidettu tyroksiinilla 14 vuoden ajan, ja nyt eläinperäisellä)

Kilpirauhaspotilaan kirje ministeri Huoviselle

Valvira on antanut varoituksen kahdelle lääkärille ja rajoittanut kahden lääkärin oikeuksia. Moni muu lääkäri on tästä säikähtänyt niin, ettei enää uskalla poiketa T4-monoterapiasta.

Sosiaali- ja terveysministeriöön virtaa nyt viestejä huolestuneilta potilailta, jotka ovat jääneet tai ovat jäämässä ilman toimivaa lääkitystään. Alla yksi esimerkki (Sain luvan julkaista, kiitos siitä!).

Arvoisa ministeri Susanna Huovinen,

Olen 56-vuotias kuvanveistäjä/muotoilija/ammatinharjoittaja ja saanut kilpirauhasen vajaatoimintadiagnoosin 22 vuotta sitten, kolmannen lapseni syntymän jälkeen. Sain heti tyroksiinilääkityksen, joka toimi minulla noin 2 vuotta. Vajaatoimintaoireet kuitenkin jatkuivat, jolloin yksityinen endokrinologi vain lisäsi tyroksiinin annoskokoa aiheuttaen minulle melkein sydänkohtauksen. En ole koskaan näiden vuosien aikana tiennyt, että vajaatoimintaan olisi muita lääkkeitä kuin tyroksiini, mm. eläinperäiset ja synteettinen T3-hormoni, jota on käytetty monoterapiana 50-luvulta asti. Näitä lääkkeitä olisi pitänyt minulle kokeilla jo vuosikausia sitten.
Vuosien saatossa huonosti hoidettu vajaatoimintani on aiheuttanut minulle runsaasti kipuja ja kärsimystä, aloitekyvyttömyyttä, sosiaalista erakoitumista, sairauslomilla oloa kroonisten, jo 10 vuotta kestäneiden käsien lihas- ja nivelkipujen sekä sormien puutumisten vuoksi. Se on kohottanut verenpaineeni ja kolesterolit. Diabeteksen puhkeaminen ehdittiin viime syksynä ehkäistä uuden lääkärini antamalla oikealla hoidolla. Huono hoitoni on aiheuttanut minulle fyysisiä vaurioita, tuhonnut talouttani ja työtäni ammatinharjoittajana. Nyt pelkään, että minulle on edellä mainituista syistä kehittynyt myös osteoporoosi.
Olen ollut uuden yksityislääkärin hoidossa kohta vuoden, hänen tutkimuksillaan minulla todettiin muunto-ongelma, johon ei auta pelkästään tyroksiini. Tutkimuksissa todettiin myös hyvin vakava D-25-vitamiinin, seleenin ja jodin puutos. Koskaan ennen ei kukaan lääkäri ole laittanut tutkittavaksi näitä, eikä ruokavaliosta ole ollut mitään puhetta. Painonnousuuni ovat lääkärit kehottaneet minua syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän. Nyt näyttäisi siltä, etten joudukaan työkyvyttömäksi, kiitos uuden yksityislääkärini, joka vielä ainakin hetken uskaltaa kirjoittaa minulle T3-hormonia. Jos häneltä myös viedään hoito-oikeus kilpirauhassairauksiin, joudun takaisin sängynpohjalle odottamaan hidasta kuolemaa.
Nykyinen kilpirauhassairauksien hoito on järkyttävässä tilassa ja aiheuttaa suunnattomia inhimillisiä kärsimyksiä ja tragedioita. Potilaat ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa. Ne, joilla on varaa yksityislääkäriin, saavat mahdollisesti oireen mukaista hoitoa. Rahakaan ei kuitenkaan auta kaikkia, koska osaavia lääkäreitä on aivan liian vähän kymmenille tai sadoille tuhansille sairastuneille. Terveyskeskuslääkärit eivät tunnu ymmärtävän tämän sairauden monipuolisista oireista paljon mitään, vaan syyllistävät potilaita, joiden oireet jatkuvat tyroksiinin syömisestä huolimatta. Erittäin suuri joukko sairastuneita ei edes saa lääkäreiltä oikeaa diagnoosia, vaan heidät jätetään hoidotta kitumaan ja hitaasti hiipumaan pois elämästä.
Hoitamaton tai väärin hoidettu kilpirauhassairaus lisää vakavien lisäsairauksien puhkeamista. Hoitamaton kilpirauhassairaus aiheuttaa lapsettomuutta ja keskenmenoja. Raskaana olevien naisten hoitamaton kilpirauhassairaus vaarantaa lapsen terveyden ja voi aiheuttaa lapselle mm. autismia tai muita oppimis- ja kehityshäiriöitä. Pidän erittäin tekopyhänä, kun Valvira puolustautuu sillä, ettei se kiellä esimerkiksi T3-hormonin käyttöä potilaan hoidossa. Mitä muuta Valvira tekee, kuin kieltää sen, jos kohta kukaan lääkäri ei tutkintapelossa uskalla sitä määrätä? Jos potilas tutkittaisiin kunnolla ja varmistettaisiin oikea diagnoosi, T3-lääkityksellä olevia potilaita olisi runsain mitoin enemmän kuin nyt. Valviran ”ansiosta” meillä on nyt satoja T3-lääkkeitä käyttäneitä potilaita jätetty täysin heitteille. Heillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta päästä osaavien lääkäreiden vastaanotoille potilastungoksen vuoksi. Tämä on rikos Suomen lain mukaan!
Laitan teille ihan muistutuksena linkin sivuiltanne potilaan oikeuksista:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakkaanoikeudet/terveydenhuolto
Kysymyksiä, joihin toivon saavani tyhjentävät vastaukset ministeri Huoviselta:

1. Kuinka Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa voidaan kouluttaa näin osaamattomia lääkäreitä, jos me potilaatkin pystytään opiskelemaan tätä sairautta ja sen eri hoitomuotoja?

2. Jos lääkärini ei enää uskalla määrätä minulle T3-hormonia, kuka varmistaa, että saan uuden lääkärin, joka osaa ja uskaltaa hoitaa minua oikein ja jonka vastaanotoilla on tilaa uusille potilaille?

3. Kuka varmistaa alaikäisille lapsille kodin turvan ja hoidon, jos äidit (joskus isätkin) ovat ulkona tästä maailmasta huonosti hoidetun kilpirauhassairauden vuoksi?

4. Kuka varmistaa oikeanlaiset terapiat ja hoidot sekä koulutuksen ja loppuelämän turvan lapsille, joiden autismin tai muut oppimis- ja kehityshäiriöt ovat aiheutuneet äidin vajaatoiminnan hoitamattomuudesta?

5. Kuka vastaa siitä, että maamme lääkärit saavat tulevaisuudessa oikeanlaisen koulutuksen kilpirauhassairauksiin?

6. Koska Valvira alkaa tutkia näitä virheellisen diagnoosin tehneitä tuhansia lääkäreitä, jotka jättävät potilaan tutkimatta tai lukevat vain viitearvoissa olevia laboratoriotuloksia, kuuntelematta ollenkaan potilasta?

7. Koska Valvira alkaa tutkia lääkäreitä, jotka hoitavat pelkällä tyroksiinilla potilaita, joille se ei tehoa?

8. Kuka on vastuussa siitä, että maamme verovaroja haaskataan surutta usein täysin turhiin ja kalliisiin masennus-, verenpaine-, reuma-, tulehdus- ja kipulääkkeisiin?

9. Kuka on vastuussa siitä, kun potilaat makaavat sängyn pohjalla kykenemättöminä olemaan eloisia, toimeliaita ja työkykyisiä perheen ja yhteiskunnan jäseniä?

10. Kuka ja mitä vastaa sairastuneen ja hoidotta jääneen ihmisen sureville omaisille, kun itsemurha on ollut viimeinen mahdollisuus päästä kurjuudesta eroon?

Arvoisa ministeri Huovinen, toivon saavani mahdollisimman nopeasti selkeät vastaukset kysymyksiini.

Ystävällisin terveisin,

Merja Haapala, potilas, joka nousee ehkä vielä takaisin normaaliin, työkykyiseen ja kivuttomaan elämään

Tampereella, 9.9. 2014

Kilpirauhashormonien haittavaikutuksista ja turvallisuudesta

Suomessa on haittavaikutusrekisteri, jota hallinnoi Fimea. Fimea ei julkaise tietoja netissä, vaan sinne on erikseen soitettava ja kysyttävä. Tuttavani on soittanut sinne, ja kuullut että nyt tulilinjalla olevasta T3-lääkkeestä on raportoitu viimeisten 50 vuoden aikana kolme haittaa. Eläinperäisistä yksi. Mutta maailmalla on muita maita, jotka raportoivat haitoista netissä. Esimerkiksi Britannia, alkaen 01.07.1963: Valmisteryhmä levotyroksiini, T4 Valmisteryhmä tuli markkinoille 70-luvulla. Haittavaikutuksia kaikkiaan 3392, joista yhdessä oli mukana toinenkin lääke. Kuolemia 12 Yleisimmät ongelmat: Yleishaitat 732 Hermoston haitat 424 Iho-ongelmat 349 Psykiatriset ongelmat 344 Ruoansulatusongelmat 298 Tutkimukset 290 Lihas- ja kudosvaivat 223 Sydänvaivat 130 Hengitysteiden vaivat 106 Silmäongelmat 71 Endokrinologiset vaivat 63 Loukkaantumiset 63 ja niin edelleen. Valmisteryhmä liotyroniini, T3 Haittavaikutuksia kaikkiaan 107, joista yhdessä oli mukana toinenkin lääke. Kuolemia 0 Yleisimmät ongelmat: Yleishaitat 187 Hermoston haitat 67 Psykiatriset haitat 47 Iho-ongelmat 45 Lihas- ja kudosvaivat 36 Tutkimukset 34 Ruoansulatusongelmat 22 Hengitysteiden vaivat 16 Sydänvaivat 15 Silmäongelmat 11 ja niin edelleen. Valmisteryhmä kuivattu porsaan kilpirauhanen, NDT Haittavaikutuksia kaikkiaan 2 Kuolemia 0 Ongelmat: Yleishaitat 1 Sydänvaivat 1 Britanniassa on siis viimeisten 40 vuoden aikana kuollut 12 potilasta tyroksiinihoidon aikana, eikä yhtään muilla kilpirauhashormonivalmisteilla. Tanska alkaen 01.01.1968 Valmisteryhmä levotyroksiini, tuli markkinoille 1970-luvulla Haittavaikutuksia kaikkiaan 7513, kaikki pelkästään tyroksiinista Kuolemia 0 Yleisimmät haittavaikutukset: Hermoston haitat 1675 Yleishaitat 1239 Ruoansulatusongelmat 1068 Psykiatriset ongelmat 738 Lihas- ja kudosongelmat 699 Iho-ongelmat 539 Tutkimukset 394 Silmäongelmat 390 Sydänongelmat 203 Hengitysvaivat 136 Verisuoniston ongelmat 104 ja niin edelleen. Valmisteryhmä liotyroniini, T3 Haittavaikutuksia kaikkiaan 24, kaikki pelkästään liotyroniinilla Kuolemia 0 Haittavaikutukset: Hermoston haitat 7 Yleishaitat 5 Lihas- ja kudoshaitat 4 Silmäongelmat 2 Iho-ongelmat 2 Ruoansulatusvaivat 1 Psykiatriset ongelmat 1 Verisuoniston ongelmat 1 Sydänvaivat 1 Valmisteryhmä kuivattu porsaan kilpirauhanen, NDT Haittavaikutuksia kaikkiaan 5, kaikki pelkästään NDT:llä Kuolemia 0 Haittavaikutukset: Sydänvaivat 2 Synnynnäiset haitat 1 Loukkaantumiset 1 Iho-ongelmat 1. Kanadalla on myös nettiraportointi käytössä, mutta siinä jokainen ilmoitus on henkilökohtainen. Kerrotaan potilaan sukupuoli, ikä ja käytetyt lääkkeet, ja mitä niistä seurasi. Niistä on hyvin vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Sitten on Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA. Se luokittelee lääkkeet turvallisuusluokkiin. Tyroksiini (levothyroxine sodium) Ongelmia tyroksiinivalmisteiden hormonipitoisuuksien pysyvyyden suhteen.

The Food and Drug Administration (FDA) has issued letters to all new drug application (NDA) and abbreviated new drug application (ANDA) holders requiring that they change the specifications for their products so that all levothyroxine sodium products approved for use in humans will meet a 95% to 105% potency specification throughout their labeled shelf-lives. In addition, FDA will work with the United States Pharmacopeia (USP) to revise the potency specification indicated in the USP monograph for levothyroxine sodium tablets. This action is part of the agency’s ongoing efforts to address concerns about the variability in the stability profile of FDA approved levothyroxine sodium products and the clinical consequences of variability in achieving target thyroid levels in particularly vulnerable patients, such as those with thyroid cancer. It is consistent with FDA’s previous regulatory actions intended to ensure that levothyroxine sodium drug products maintain their quality throughout their shelf lives. Levothyroxine sodium products are used by over 13 million patients.

FDA on lähettänyt kirjeet kaikille lääkevalmistajille, jotta he muuttaisivat tuotteidensa spesifikaatioita siten, että kaikki ihmiskäyttöön hyväksytyt levotyroksiinivalmisteet täyttäisivät pitoisuusvaatimuksen 95 – 105 % koko käyttöajan. Sen lisäksi FDA tulee tekemään yhteistyötä Yhdysvaltain farmakopean (USP) kanssa, uudistaen levotyroksiinitablettien vahvuusspesifikaatiot USP:n monografiaan. Tämä on osa viraston jatkuvaa pyrkimystä parantaa FDA:n hyväksymien levotyroksiinivalmisteiden stabiiliusprofiilia, ja erityisen haavoittuvien potilaiden, kuten kilpirauhassyöpäpotilaiden kilpirauhashormonipitoisuuksien vaihtelun aiheuttamien kliinisten seurauksien vähentämistä. Tämä on linjassa FDA:n aiempien toimien kanssa, joiden tarkoitus on ollut varmistaa että levotyroksiinivalmisteiden pitoisuudet pysyvät vakaana koko hyllyikänsä aikana. Levotyroksiinivalmisteita käyttää Yhdysvalloissa yli 13 miljoonaa potilasta. Kuinka turvallisia eri kilpirauhaslääkkeet sitten ovat? Raskausaika on erityisen herkkää aikaa, sillä kehittyvä sikiö on herkkä ja vaurioituu herkästi. T3-lääkkeet (Cytomel, Cynomel) on todettu niin turvalliseksi, että niitä voi huoletta käyttää myös raskauden aikana.

The FDA has given a pregnancy Category A rating to Cytomel (liothyronine). Pregnancy problems are unlikely to occur with medications in this drug class, and only a few medications have been given this classification.

FDA on luokitellut Cytomelin (liotyroniini, T3) raskausaikaiseen turvallisuusluokkaan A. Ongelmia ei todennäköisesti esiinny tämän turvallisuusluokan lääkkeitä käytettäessä, ja vain muutamat lääkket ovat saaneet tämän luokituksen.

The U.S. Food and Drug Administration (FDA) uses a category system to classify the possible risks to a fetus when a specific medicine is taken during pregnancy. Pregnancy Category A is given to medicines that have been extensively studied in pregnant humans and do not appear to cause any harm to the fetus.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) käyttää luokitusta mahdollisten sikiölle koituvien riskien luokittelemiseksi, kun tiettyä lääkettä käytetään raskauden aikana. Raskausluokkaan A pääsevät lääkkeet, joita on laajasti tutkittu raskaana olevilla ihmisillä, eivätkä ilmeisesti aiheuta mitään haittaa sikiölle. Armour Thyroid on myös samassa turvallisuusluokassa.

Armour Thyroid and Pregnancy Category A Thyroid hormone medications such as Armour Thyroid are considered pregnancy Category A medications. Pregnancy Category A is given to medicines that have been extensively studied in pregnant humans and that do not appear to cause any harm to the fetus. Very few medications have been given this classification; it is an excellent indication that a medication is safe for use during pregnancy. You can feel confident that Armour Thyroid is one of the safest medications for use in pregnancy, when used appropriately.

Armour Thyroid ja raskausturvallisuusluokka 2 Kilpirauhashormonivalmisteet kuten Armour Thyroid ovat raskausturvallisuusluokan A lääkkeitä. Tämä luokitus annetaan sellaisille lääkkeille, joita on tutkittu laajasti raskaana olevilla naisilla, ja jotka eivät näytä aiheuttavan mitään ongelmia sikiölle. Hyvin harvat lääkkeet ovat päässeet tähän kategoriaan, ja sinne pääsy on loistava osoitus lääkkeen turvallisuudesta raskauden aikana. Voit olla luottavaisin mielin käyttäessäsi sitä raskausaikana, kun vain käytät sitä oikein. Levotyroksiini on samassa turvallisuusluokassa edellä mainittujen kanssa, eli tyroksiini, liotyroniini ja eläinperäiset lääkkeet ovat yhtä turvallisia käytettäväksi raskausaikana! Entä puhe hormonipitoisuuksien suurista vaihteluista eläinperäisissä lääkkeissä? Armour Thyroidin kohdalla kerrotaan seuraavaa:

Armour Thyroid contains thyroid USP, which means that the manufacturer has prepared the medication according to the formulation or ”recipe” of the United States Pharmacopeia (a non-governmental organization) and that Armour Thyroid should meet certain consistency and potency standards.

Armour Thyroid sisältää USP-kilpirauhasta (USP = Yhdysvaltain farmakopea), mikä tarkoittaa että valmistaja on valmistanut lääkkeen USP:n ”reseptin” mukaan, ja että Armour Thyroidin pitää noudattaa tiettyjä pitoisuus- ja väkevyysstandardeja.