Hypotyreoosi-info

Etusivu » eläinperäiset kilpirauhaslääkkeet » Helsingin hallinto-oikeus 19.12.2014, otteita

Helsingin hallinto-oikeus 19.12.2014, otteita

Kirjoittajat

Helsingin hallinto-oikeus teki 19.12.2014 toisen päätöksen kilpirauhaskiistassa. Ensimmäinen päätös tuli 14.1.2014, ja sen kanneltu lääkäri voitti tuomariäänin 3-0. Myös tämän uuden päätöksen sama kanneltu lääkäri on voittanut, ja jälleen tuomariäänin 3-0.
Helsingin hallinto-oikeuden päätökset ovat julkisia. Päätöksen mukana tulee kuitenkin asian taustoitusta ja perustelut päätökselle. Näissä voi olla arkaluontoisia ja salassapidettäviä tietoja, kuten esimerkiksi jonkun potilaan nimi ja hänen terveystietojaan. Tällaiset tiedot salataan päätöksen julkisessa versiossa. Tässä tapauksessa käytetään nimien sijaan kirjaimia A, B, C jne.

http://www.oikeus.fi/tuomioistuimet/hallintooikeudet/fi/index/julkisuus/ratkaisu.html

Hallintotuomioistuimen päätöksen lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat aina julkisia. Jos päätös muilta osin sisältää salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja, päätös pidetään salassa siltä osalta kuin se on välttämätöntä salassa pidettävän edun suojaamiseksi.

Hallintotuomioistuin voi yksittäistapauksessa aina päättää, että päätös on tietyiltä osin salassapitosäännösten estämättä julkinen. Tämä edellyttää, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii.

Diaarinumero 02735/14/6206

Lääkäri A vastaan Valvira. Päätös josta valitetaan:

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)
24.3.2014 diaarinumero 888/06.02.01.00/2013
Valvira on rajoittanut väliaikaisesti A:n oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia siten, että hän ei saa hoitaa potilaidensa kilpirauhassairauksia eikä määrätä ensisijaisesti näiden sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Väliaikainen rajoitus on voimassa, kunnes Valvira voi ratkaista asian lopullisesti, kuitenkin enintään 17.3.2015 saakka.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus kumoaa Valviran päätöksen ja velvoittaa Valviran korvaamaan A:lle asiassa aiheutuneet kohtuulliseksi harkitut oikeudenkäyntikulut 5 000 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut
tämän päätöksen antopäivästä.
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 39 §:n 3 momentti ja hallintolainkäyttölain 31 §:n 1 momentti huomioon ottaen hallinto-oikeus määrää, että Valviran valituksenalaista päätöstä on kuitenkin noudatettava, kunnes hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman.

Selvityksen arviointia ja hallinto-oikeuden johtopäätöksiä

—-

Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 14.1.2014 numero 14/0015/6 kumonnut Valviran 17.6.2013 antaman päätöksen, jolla oli rajoitettu väliaikaisesti A:n oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia. Hallinto-oikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevassa asiassa on arvioitava sitä, onko Valviran määräämää uutta väliaikaista turvaamistoimenpidettä arvioitava nyt toisin valituksenalaisessa päätöksessä esitetyn uuden selvityksen perusteella.

——-

Kilpirauhassairauksien hoidosta ei ole Käypä hoito -suositusta. A:n potilailleen määräämät lääkkeet ovat laillisia ja kilpirauhasen vajaatoimintaan käytettäviä lääkkeitä. Thyroid- ja Armour Thyroid -lääkkeen tai T3-lääkkeiden käytöstä ei ole Suomessa virallista ohjeistusta. Suomessa ei siten myöskään ole yleistä virallista ohjeistusta, jolla olisi rajoitettu lääkkeiden yhdistelmähoitoa tai T3- lääkkeiden käyttöä yksinään tai keskitetty yhdistelmähoidon tai T3-monoterapian käyttö vain endokrinologeille.

Esitetyn selvityksen perusteella on selvää, että A:n soveltama niin sanottu rT3-dominanssiteoria on Suomessa kiistanalainen. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella potilasturvallisuuden voida katsoa jo lähtökohtaisesti vaarantuneen sen vuoksi, että A on joidenkin potilaiden hoidossa soveltanut rT3-dominanssidiagnoosia. Valviran päätöksen mukaan myöskään sen päätöksen tarkoituksena ei ole ollut ottaa kantaa siihen, voidaanko rT3-dominanssidiagnoosia joissain tilanteissa käyttää.

Hallinto-oikeus toteaa, että aiemmassa hallinto-oikeuden päätöksessä on arvioitu A:n lapsipotilaille antamaa hoitoa. Hallinto-oikeus katsoo, ettei uudenkaan selvityksen perusteella voida katsoa, että A:n ammatinharjoittamisen väliaikaiselle rajoittamiselle olisi näiden potilaiden perusteella aihetta.
Valvira on valituksenalaisessa päätöksessään pitänyt A:n tekemiä laboratoriotutkimuksia puutteellisina. Hallinto-oikeus toteaa, ettei Valvira ole päätöksessään selvittänyt, mitä laboratoriotutkimuksia A:n olisi ennen kilpirauhasen vajaatoimintaa koskevan diagnoosin tekemistä pitänyt tehdä. B:n lausunnossa 20.2.2014 tarpeellisina laboratoriokokeina on mainittu TSH, T4v ja T3v. Nämä sisältyvät A:n ottamaan kilpirauhaspaneeliin. Joillakin potilailla on ollut heiltä aiemmin otettujen laboratoriokokeiden tuloksia. Epäselvää on, millä tavoin tehdyt tutkimukset ovat Valviran käsityksen mukaan olleet puutteellisia.

B on lausunnossaan koetulosten perusteella katsonut, että potilasturvallisuus on vaarantunut, kun laboratoriokokeista ilmenee, että TSH-hormonin taso on ollut matala. A:n esittämän selvityksen perusteella hyvin alhainen TSH-hormonin taso on normaali rT3-dominanssin hoitoon liittyvä asia.

Valvira on todennut päätöksessään, että A on diagnosoidessaan rT3-dominanssin jättänyt ottamatta huomioon yleisimmät vakavat sairaudet, jotka ovat saattaneet olla potilaiden oireiden syynä. B on asiantuntijalausunnossaan todennut, että A on pääsääntöisesti tulkinnut potilaiden oireiden johtuvan kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja että muiden syiden selvittely on jäänyt vähäiseksi. Hallinto-oikeus toteaa, että Valviran päätöksessä ei kuitenkaan ole edellytetty kaikkien mahdollisten sairauksien poissulkemista ja siten asetettu kohtuuttomia vaatimuksia lääkärille. Valviran päätöksestä ei toisaalta myöskään ilmene, että A olisi jättänyt jonkun potilaan osalta diagnosoimatta sairauden, joka olisi selittänyt potilaan oireet kilpirauhasen vajaatoiminnan asemesta.

Valvira on päätöksessään todennut, ettei A ole todennut potilaillaan päätöksessä tarkemmin yksilöityjä tärkeimpiä spesifisiä kilpirauhasen vajaatoimintaan viittaavia löydöksiä. Asiassa on toisaalta esitetty, ettei esimerkiksi Lääkärin käsikirjan hypotyreoosia käsittelevässä artikkelissa 29.8.2013 ole mainittu nimenomaan näitä Valviran päätöksessä lueteltuja oireita tärkeimpinä oireina. Hallinto-oikeus katsoo jääneen selvittämättä ne tärkeimpinä pidettävät spesifiset oireet, joita A ei olisi todennut potilaillaan.

B:n asiantuntijalausunnosta ilmenee, että potilasasiakirjoissa ei kaikkien potilaiden osalta ole ollut merkintöjä kilpirauhasen toimintaa koskevasta kliinisestä tutkimuksesta ensikäynnillä. Erään potilaan kliinistä tilaa ei ole arvioitu potilasasiakirjoissa hänen kerrottuaan liikatoiminnan oireista.
Edelleen B:n asiantuntijalausunnosta ilmenee, että kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoa seurataan laboratoriokokein, ja hän on lausunnossaan käsitellyt TSH-hormonin merkitystä seurannassa. Edellä todetuin tavoin pelkkä TSH-hormonin alhainen taso ei välttämättä vielä tarkoita lääkityksen liika-annostelua käytettäessä T3-monoterapiaa tai yhdistelmähoitoa. A:n ei myöskään ole edellytetty määrittävän rT3-hormonin tasoa seurannan aikana.

—-

Lääkärin ammatinharjoittamisoikeuden rajoittaminen on kuitenkin poikkeuksellinen toimenpide, joka tulee kyseeseen vain silloin, kun potilasturvallisuus sitä edellyttää. Hallinto-oikeus katsoo edellä mainitut seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen, että Valvira ei ole esittänyt päätöksessään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi A:n ammatinharjoittamisoikeuden väliaikainen rajoittaminen kilpirauhassairauksien ja muiden umpieritysrauhassairauksien hoitamisen osalta on ollut potilasturvallisuuden vuoksi välttämätöntä. Näin ollen hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen.

Kiinnostuneet voivat tilata itselleen päätöksen julkisen version Helsingin hallinto-oikeudelta: http://www.oikeus.fi/hallintooikeudet/helsinginhallinto-oikeus/fi/index.html
Päätös tulee sähköpostin liitteenä.

Mainokset

12 kommenttia

  1. Lasse sanoo:

    Kukahan kilpirauhaspotilas ryhdistäytyisi oikeusistuimissa vaatimaan lain 785/1992 (”Laki potilaan asemasta ja oikeuksista”) kolmannen pykälän takaamaa hyvää hoitoa? Hoitoa niin että oireet poistuvat! Hoitoa tarvittaessa useammalla tunnetulla hyvin tehoavalla lääkkeellä

    Tykkää

    • potilas K sanoo:

      Oikeusistuimeen menoon tarvitaan kolme asiaa: riittävän hyvä terveys ja jaksaminen, kokenut juristi ja rahaa oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. Monella sairaalla taloudellinen tilanne on heikko, koska sairastaminen on estänyt työssäkäynnin ja koska kilpirauhasen vajaatoimintaa pidetään helppona sairautena, joka asenne johtaa korvauksettomaan sairauslomaan.

      Oikeuden hakeminen itselleen voisi onnistua, jos Suomessa olisi käytössä laaja mahdollisuus ryhmäkanteeseen. Mutta ryhmäkanneoikeus on rajattu Kuluttaja-asiamiehelle.

      Pelkään myös, että taistelu terveydenhoidon käytäntöjä vastaan ei onnistu, koska hyvänä hoitona pidetään nykyistä menettelyä. Potilas, jolta oireet eivät poistu tyroksiinihoidosta huolimatta, ohjataan usein mielenterveyspuolelle. Vika on siis potilaiden päässä! Tämä siis siitä huolimatta, että tutkimukset ovat jo osoittaneet etteivät kaikki saa apua tyroksiinista, ja että tyroksiinimonoterapia itse asiassa voi olla jopa haitaksi.

      Tykkää

  2. eljii sanoo:

    Suhdeluku T3 per reverse-T3 on hyvä potilaan voinnin kuvaaja. Siis rT3 pitää mitata potilailta, joilla labra-arvot ja vointi ovat ristiriidassa. Ensimmäinen rajoitettu lääkäri tämän tuntuu tietävän, valvira ja endoyhdistys sensijaan eivät

    http://press.endocrine.org/doi/abs/10.1210/jc.2005-0535

    Tykkää

  3. eljii sanoo:

    ”Julkinen” päätös mutta silti ei netissä. Miksei?

    Tykkää

  4. eljii sanoo:

    ”Nopea_vastaus…” tuolla pohdituttaa. Oliko lausuntopyynnön kiireen syy (joulupyhinä!) ehkä ennakkotieto Biancon tammikuussa julkaistavista? Vaiko yleinen käänne kohti yhdistelmähoitoa? ”Pendeln nu åter svänger åt det positiva hållet” eli kohti yhdistelmähoitoa kohti ollaan menossa lausui ylilääkäri Helena Filipsson lehtikirjoituksessa Ruotsissa.

    Onko selvitetty, millä verukkeella Nygaardin tutkimukset 2009 ja 2013 on THL:n kirjallisuus”tutkimuksesta” jätetty pois

    Tykkää

    • potilas K sanoo:

      2009 tutkimus on mukana, 2013 ei ole. Celiä ei ole luettu.

      Tykkää

    • eljii sanoo:

      YHL:n sivulla 3 esittämä ”D2-entsyymi katalysoi T4:n muuttumista käänteis-T3:ksi (rT3)” poikkeaa tähänastisesta tiedostani, jonka mukaan D3-entsyymi olisi rT3:n muodostaja

      (Lähtiköhän vauvoja pesuveden mukana jo tässä vaiheessa: ”T3-hoidosta oli julkaistu 22 alkuperäistutkimusta, 13 systemaattista katsausta, kolme hoitosuositusta ja yksi HTA-raportti. Nopean aikataulun takia valittiin yhteenvedon pohjaksi vuonna tuorein kirjallisuuskatsauksiin perustuva, yhdysvaltalainen hoitosuositus aiheesta ”)

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Tilastot

  • 139,209 käyntiä
Follow Hypotyreoosi-info on WordPress.com

Viimeisimmät kommentit

astmt30 artikkeliin Saksalaiset tutkivat kilpirauh…
astmt30 artikkeliin Vieraskirjoitus: Raskaana olev…
Nuudeli artikkeliin Tanskalaiset tutkivat geenimuu…
ASR artikkeliin Saksalaiset tutkivat kilpirauh…
astmt30 artikkeliin John Midgleyn teesit skot…
%d bloggers like this: